Koska olen tekstiilialan artesaani, on kasvivärjäys minulle jo entuudestaan tuttua. Suuremmassa mittakaavassa värjääminen on kuitenkin jäänyt, mikä itseasiassa nyt harmittaa, kun muistin taas, miten mukavaa puuhaa se olikaan!
Erilaisia kasvivärjäys menetelmiä:
- Keitto eli peittavärjäys
Värin
kiinnittämiseen käytetään alunaa, joka on alumiinia ja kaliumia.
Alunapuretuksen voi tehdä esipuretuksena tai ekologisemmin
samanaikaispuretuksena. Alunaa käytetään purettamiseen 10
-15g/100g lankaa. Jälkikäteen sävyjä voi muuttaa esim.
rautavihtrillillä tai kuparivihtrillillä (tai kuparipaloilla).
Jos
värjää paljon, kannattaa värjäyskasveja kasvattaa itse.
Erikoisempia saa ostaa esim. Thori Aallolta ja Tetri-designilta
(kokenilli, krappi, punapuu, sinipuu, kurkuma, indigo, morsinko).
- Kyyppivärjäys
*
morsinko / indigo
*
kotilot
*
jäkälä
lisäksi
käytettiin virtsaa, hunajaa + leseitä ennen vanhaan. Nykyään
käytetään alkoholia, jotta seos alkaa käymään. En ole vielä
kokeillut kyyppivärjäystä, mutta toivon mukaan ehtisin sitäkin
kouluaikana kokeilla.
sipuliliemi |
Huomioita
kasvivärjäyksestä:
Ennen
värjäystä villat ja langat kannattaa pestä (kts. Lankojen pesu
kehräys-kohdasta).
Värjäyksen
aikana kannattaa olla tarkkana lämpöjen kanssa, kovat lämmöt
aiheuttaa langan rikkoutumisen.
Värjäsimme
koulussa ryhmissä yhteisesti kokeilut mustamarja-aronialla, krapilla
(rubia tinctorium), punapuulla ja väriresedalla (reseda luteola,
viikinkien vau).
Kotona
värjäsin omat värttinällä kehrätyt langat sekä teollisia
lankoja sipulilla,
krapilla, mustamarja-aronialla sekä vanhalla käpyliemelläni:
SIPULI
sipulinkuoria noin
200g
lankaa 250g
villaa 100g
alunaa 50g
vettä noin
15l
Sipulit
keitetty edellisenä iltana (noin tunti), kuoret pois aamulla.
Kun
liemi noin 45-50C laitoin alunat ja sitten kastellut langat ja villat
(pesupussissa).
Nostin
90C ja värjäsin tunnin.
Langat
jäähtyivät liemessä, paitsi osan langoista siirsin
krappivärjäykseen suoraan.
Värjäys
alumiinikattilassa.
MUSTAMARJA-ARONIA
marjoja
noin kilo
lankaa
100g
villaa 100g
alunaa 30g
vettä noin
3-4 l
Kiehutin
marjoja noin 1,5 tuntia, siivilöin ja laitoin harsopussissa
värjäykseen mukaan.
Kun
liemi oli 30 C laitoin langat mukaan.
45
C nostin langat pois ja lisäsin alunan.
Lämpö
nousi nopeasti 80-90C, jossa pidin sen noin 1,5 tuntia.
Langat
jäähtyivät värjäyslimessä ämpärissä seuraavaan aamuun.
Värjäys
teräskattilassa.
Sipuliliemessä
itsekehrätty pikkuvyyhti oli marja-aronian jäähdytysliemessä
puolittain yön yli.
KRAPPI
krappia 100g
lankaa 275g,
josta
villaa
100g
ja
osa langoista puolittaisvärjäyksessä (sipulivärjäyksestä)
alunaa 26g
Liotin
krappia noin 8 tuntia, keitin 70C tunnin ja jäähdytin.
Värjäyslieni
noin 30-40C, lisäsin langat, hetken päästä aluna.
Nostin
70C ja annaoin olla tunnin siinä.
Jäähdytys
kattilassa liemessä yön yli.
Värjäys
alumiinikattilassa.
JÄLKIVÄRJÄYS
harmaaseen itsekehrättyyn lankaan
lankaa
alunaa
rautavihtrilliä
KUUSENKÄVYT
Käpyjä
ollut noin 15 litraa, liotettu muutama päivä ja keitetty tunti tai
puolitoista. Jäähdytetty liemessä ennen kuin pullotettu.
Pullotettuna jääkaapissa 2 vuotta ja ulkona puoli vuotta.
Lientä
6 + 2l
lankaa 300g
alunaa 42g
Värjätty
alumiinikattilassa
Kun
liemi oli 30-40 asteista, lisäsin alunana ja kastellut langat.
Nostin
90 asteeseen, jossa tunti.
Jäähdytys
liemessään.
Liemi
haisi tosi pahalle, eikä väriä juuri irronnut lankoihin.
VÄRIRESEDA
(yhteisvärjäys)
300g
lankaa
102
g väriresedaa
15-20
l vettä
45g
alunaa
Väriresedaa
liotettiin viikon verran (yön yli riittää) ja kiehutettiin tunti.
Siivilöidään
kasvinosat poisja lisätään vettä sen verran, kun on haihtunut (me
lisättiin hiukan enemmän, koska meillä oli lankojen lisäksi myös
villoja värjäytymässä).
Itsekehrätyt
langat ja villat pestiin ennen pataan laittoa.
15g
alunaa / 100g lankaa. Aluna liotetaan pieneen määrään kuumaa
vettä ja lisätään väriveteen.
Kun
väriliemen lämpötila on 45 astetta, lisätään langat.
Nostetaan
värjäysliemen lämpötila noin tunnissa 90 asteeseen ja välillä
liikutellaan vyyhtejä.
Pidettiin
90 asteessa noin 45 minuuttia, jonka jälkeen laitettiin
rautavihtrilliä 12g (langat nostettiin lisäyksen ajaksi pois).
Lisäksi pyrimme muuttamaan liemen pH:ta kidesuolalla, joskaan siinä
onnistumatta.
Raudan
sijasta meidän olisi kuulunut käyttää kuparivihtrilliä, mutta
koska emme löytäneet sitä kaapista kokeilimme sen sijaan rautaa.
Kuparia olisimme saaneet väripataan viskaamalla sinne kuparipaloja.
Ei olisi kannattanut muutella värjäysreseptiä värjäyksen aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti